tiistai 6. elokuuta 2013

En jaksa uskoa

Viime kirjoituksessani, kuukausi sitten asetin tavoitteen tälle kierrolle. Tavoitteena oli, että tämä olisi normaali, ovuloiva kierto. Mutta se oli selvästikin liikaa vaadittu. Kaksi ja puoli kuukautta sitten ollut punktio pisti kroppani sekaisin, enkä ole sen jälkeen ovuloinut. Tulee ihan vanhat ajat mieleen, koska ennen esikoista minulla oli sellaista ongelmaa jatkuvasti, esikoisen jälkeen sen sijaan ei koskaan. En voi olla miettimättä, kuinka pitkäaikaisesti punktio mahtoi pilata kroppani toiminnan. Se kuitenkin toimi suhteellisen normaalisti aiemmin.

Toisaalta voin lohduttautua sillä, että ihan sama miten normaalisti kroppa ennen punktiota toimi, niin ei se selvästikään kyllin hyvin toiminut. Kun ei raskaus ole alkanut. Joten mitäpä menetettävää tässä on.

Olen tietysti ollut klinikkaan yhteydessä ja sanonut, että turha on yrittää PASia luonnolliseen kiertoon, kun sellainen ei vaan toimi. Nyt koetan päästä nykyisestä kierrostani eroon Terolutin voimin, ja ensi kierrossa napsitaan Clomifenia naamaan ja toivotaan, että se tekisi tehtävänsä. Minulla on Clomifenista hyvät kokemukset, mutta toisaalta taustalla on myös yksi sellainen Clomi-kierto, jossa ovulaation sijasta tuli pelkkä kysta. Nytkin uskon jotain sellaista tapahtuvan. Minun on hirveän vaikea uskoa mihinkään muuhun, kuin pelkkään epäonnistumiseen.

Viime kirjoituksessani mainitsemani aikataulu, jossa arvioin PASin osuvan elokuun lopulle, tuskin tulee toteutumaan. Tässä voi kestää parikin viikkoa, ennen kuin Terolut hoitaa hommansa, eli kierto loppuu. Lisää odottamista siis tiedossa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti