Puhdistautuminen

Avasin laatikon, johon olen aina nakellut kaikki hedelmöityshoitojen lääkkeisiin liittyvät roinat. Keräsin sieltä kaiken esille, hävitettäväksi. Tämä oli sekä säilytystilan että oman mielen puhdistus.

Kasa roskaa.

Kun katsoo tätä kuvaa näistä roskiin lähtevistä itseni lääkitsemiseen liittyvästä tarpeistosta, tuntuu hurjalta ajatella, mitä kaikkea tämän raskauden aikaansaaminen on vaatinut. Tässä kasassa on hurja määrä ylijäämälääkkeitä, ruiskuja ja neuloja ja muita tarvikkeita. Ja siis, nämä ovat pelkkää ylijäämää ja roskaa. Jos voisin laittaa yhteen pinoon kaiken sen, mitä olen apteekista lapsentekohaaveitteni vuoksi hankkinut, syntyisi siitä melkoinen vuori. Lääkkeiden lisäksi myös valtava kasa esimerkiksi ovulaatio- ja raskaustestejä sekä foolihappovalmistetta.

Minä, aivan terve ihminen, olen kaatanut kroppaani käsittämättömän määrän lääkkeitä näiden vuosien aikana. Käyttänyt apteekkiin rahaa tuhansia euroja. Kärsinyt sivuvaikutukset ja vaarallisetkin komplikaatiot. Todennut moneen kertaan, että taas meni tämäkin investointi ja vaivannäkö hukkaan, kun testitulos on jälleen negatiivinen ja kaikki tuli tehtyä tyhjän takia.

Toki on palkitsevaa olla nyt vihdoin raskaana. Mutta koskaan en lakkaa hämmästelemästä sitä, miten vaikeaa voi raskaaksi tuleminen olla, kun senhän pitäisi olla aivan luonnollinen asia. Senhän pitäisi olla vaan muutamia romanttisia hetkiä puolison kanssa lakanoiden välissä, korkeintaan muutaman kuukauden malttamaton tärpin odottelu, ja sitten onnellinen plussa raskaustestiin. Sellaista se useimmille on. Tunnen useita ihmisiä, jotka tulevat AINA raskaaksi ensimmäisestä yrittämästä. Miksi tämä täysin luonnollinen, ihmisen fyysisiin perustoimintoihin kuuluva asia voikin olla joillekin näin luonnotonta, tuskaisaa, tolkuttoman pitkäkestoista puurtamista?

Nyt on lääkelaatikko tyhjä. Minä en tarvitse näitä enää - ainakaan toivottavasti - ikinä.

Kun jälkitarkastuksessa minulle tullaan tuputtamaan e-pillereitä, kuten viime raskauden jälkeen tehtiin, minä sanon, että millään myyntipuheilla ette saa minua käyttämään minkäänlaista hormonaalista ehkäisyä, ei nyt, ei koskaan. Aloitin hormonivalmisteiden käytön 18-vuotiaana e-pillereiden muodossa, käytin niitä 9 vuotta, jonka jälkeen siirryin lapsentekoyritysten pariin seuraavaksi 7 vuodeksi. Niiden aikana olen kaatanut kroppaani ihan tarpeeksi hormonilääkkeitä ja apteekkiin ihan tarpeeksi rahaa. Se saa nyt luvan riittää. Minä, terve ihminen, en aio enää itseäni lääkitä. Aion vihdoinkin elää oman kehoni luonnollisten hormonien kanssa, ilman keinotekoisten lääkkeiden tuomaa vaivannäköä ja sivuvaikutuksia ja rahanmenoa. Kukaan tai mikään ei saa minua enää lääkitsemään itseäni, ellen ole sairas.